En ole koskaan ollut kova Stam1na -fani. Muistan vielä ajan jolloin sain erään Stam1nan ensimmäisistä cd-r -demoista arvosteltavaksi, en tainnut sille kovin monta pistettä antaa. Toki bändin soitto oli tuolloin aika lailla erilaista kuin nykyään. Jos mennään kovin yksityiskohtaisiksi, olen kuunnellut enemmälti oikeastaan vain yhtä Stam1nan levyä. Viimeinen Atlantis on mielestäni täyden kympin levy, dystopia joka hakataan isolla lekalla kuulijan kalloon. Taisin jossain välissä ostaa bändin toisiksi uusimman levyn, enkä valitettavasti pitänyt siitä kuin yhden biisin verran. Arvostan musiikissa melodioita, tarttuvuutta, menevyyttä ja sitä että se koskettaa jollakin emotionaalisella tasolla. Valitettavasti Stam1nan tapauksessa nämä atribuutit toteutuvat omalla kohdallani vain yhdellä … Jatka artikkeliin Stam1na: Viimeinen Atlantis cd vs. remasteroitu lp