Diabolus in HiFi

Hifimessut ovat mielenkiintoinen sekä yhteisöllinen mahdollisuus tutustua maamme tarjontaan korkealaatuisen äänentoiston saralla. Itse en ole aiemmin juuri näille messuille osallistunut, mutta kerta se on ensimmäinenkin.

Saavun paikalle ystäväni kanssa lauantaina puolen päivän aikaan, ja ensimmäiseksi bongaan hotellin edessä autoineen kylmässä viimassa värjöttelevät autohifiharrastajat. Päätän tutustua ensimmäiseksi hieman iäkkääseen Volvo-farmariin rakennettuun laitteistoon. Ratkaisu on hyvinkin mielenkiintoinen, ja aitoa DIY-henkeä löytyy kiitettävästi. Keskiäänille sekä diskanteille on rakennettu etuovien etureunoihin omat kotelonsa, takakontin lattiasta löytyy subbari. Erinomaisen näppärä yksityiskohta on vaihteenvalitsimen vierestä löytyvä säädin äänenvoimakkuudelle. Musiikkia soitetaan ohjaamon keskeltä löytyvän iPadin avulla.

Tiedän kyllä, että ensimmäisenä testikappaleena harvemmin soitetaan Black Sabbathia, mutta kyseisen musiikkigenren jonkinsasteisena merkkipaaluna voidaan pitää Mob Rules-albumia, jolla on myös mainiot soundit. Laitoin soimaan Voodoo-biisin, mutta jostain syystä särökitaran soundi jäi hyvinkin vaillinaiseksi. Seuraavaksi tökin soimaan elektronista, rankempaa musiikkia edustavan Suicide Commandon God is in the Rain -kappaleen. Nyt soinnissa ei ole nillittämisen aihetta, syntikat loistavat omassa roolissaan, ja basso jytisee kuten pitääkin. Valitettavasti vasta näin jälkikäteen muistankin, että striimauspalveluista löytyvä “normaali” versio Mob Rules-biisistä soi ihan kaikkialla surkeasti, remaster on aivan eri maata. Eli voi olla että ensimmäinen testini ei kuvastanutkaan millään tavalla äänentoistojärjestelmän toimintaa.

Seuraavaksi marssin sisään hotelli Rantapuistoon, heitän takin narikkaan ja lähden kiertämään huoneita. Väkeä on paikalla ruuhkaksi asti – monen huoneen kohdalla käy niin että paikalle täytyy yrittää myöhemmin uudelleen ja toivoa mahtuvansa sisälle.

Mitro’s Sound Factor

Sound Factorin setti on hyvinkin mielenkiintoinen. Kun saavun paikalle, musiikkia toistetaan Kuzman levysoittimella, joka äänivarsineen ja -rasioineen kellottaa reilut 20 000 €. Soitin ei tarjoa bling-blingiä, vaan vakuuttaa vaatimattoman näköisellä mutta tarkoituksenmukaisella rakenteellaan. Mainion äänentoiston lisäksi huomiota herättää se, että minkäänlaisia napsuja tai muita häiriöääniä ei ole kuultavissa.

Muu setti koostuu ruotsalaisen Lejonkloun RIAA:sta, vahvistimesta sekä striimerista. Kaiuttimina toimivat OePhi Audion 2990 euroa kustantavat, pienet kaksitie-jalustakaiuttimet. 

OePhi-kaiuttimet ovat tanskalaisen Joakim Juhl:n suunnittelemia. Hänellä on monia valtavirrasta poikkeavia tapoja kaiutinten toteutukseen; esimerkiksi tavoitteena ei ole kaiutinkoteloiden täydellinen demppaaminen vaimennusmateriaalilla, ja jakosuotimissa käytetään laadukkaita komponentteja suorajohdotettuina, ilman piirilevyjä.

Setin sointi onkin varsin vakuuttava, täyteläinen mutta neutraali. Tarkka soundi ilman ylimääräistä kirkautta, helposti kuunneltava sekä miellyttävä. Erittäin onnistunut ja tarkkaan mietitty kokonaisuus.

Genelec

Genelecin isokokoisessa huoneessa demotaan kohtalaisen kookkaita 8380A-malleja – keskellä on myös suuren matka-arkun kokoinen subwoofer. Välillä musiikkia soitetaan ilman subwooferia, välillä subwooferin kanssa. Itselleni soundista jää hieman kaksijakoinen fiilis; jotkut kappaleet soivat hyvinkin kauniisti, esimerkiksi erään biisin naisvokaalit kuulostavat kauniilta, läheisiltä ja aidoilta. Jossakin vauhdikkaammassa menossa tuntuu että kokonaisuus ei ole oikein hallittua, ja basso tuntuu olevan paksu ilman riittävää erottelukykyä. Itse olin paikalla niin, että musiikkia soitettiin ilman subbaria.

Hifihuone

Hifihuone on panostanut kahteen huoneeseen. Ensimmäiseksi vierailen tilassa, jossa musiikkia toistavat Luxmanin etunen sekä pääte, kaiuttimina kanadalaisen Totemin hieman erikoisen malliset Tribe Tower-lattiakaiuttimet. Istahdan kuuntelemaan, ja pidän musiikintoistosta välittömästi. Soundi on iso, ilmava, helppo, miellyttävä, tarkka – mitä kaikkia positiivisia adjektiiveja sitten haluaakaan käyttää. 

Setin hintapolitiikka on mielenkiintoinen – Luxmanin etunen ja pääte kustantavat noin 20 K€ per pala, mutta kaiuttimet kustantavat pintakäsittelystä riippuen ymmärtääkseni vain noin 8000 euroa parilta. Voiko tämä olla tottakaan, vai olenko erehtynyt hinnasta?

Äänilähteinä setissä ovat Luxmanin PD-151 mk2 -levysoitin DS-audion optisella äänirasialla, Luxmanin striimeri sekä CD-soitin. 

Kyseessä on todella erinomainen äänentoistolaitteisto, ja itselleni ehkäpä paras osuma näillä messuilla.

Toisessa Hifihuoneen tilassa vahvistimena toimii legendaarisen Audio Researchin putkilaite, vinyylit kyntää Transrotorin massiivinen soitin DS-Audion optisella rasialla, ja kaiuttimina toimivat Sonus Faberin pienet lattiakaiuttimet. Musiikkina paikalla ollessani toimii turhankin hapokas jazz, joka pienellä äänenvoimakkuudella soitettuna jää Amphionin elektrojytinän alle, enkä osaa sanoa tästä oikein mitään. Kaikki mahdollisuudet ovat varmastikin olemassa hyvään lopputulokseen.

Mareksound

Mareksoundilla on isossa lasiseinäisessä huoneessa esillä hollantilaiset Dutch & Dutch-aktiivikaiuttimet, joissa on mukana myös DSP. Pienet jalustakaiuttimet loihtivat hankalassa huoneessa ison, dynaamisen ja bassorikkaan äänentoiston. Muuten varsin mallikkaassa soundissa häiritsee osittain  jonkinasteinen kovuus tai rasittavuus, mutta uskon sen johtuvan suurimmaksi osaksi takana ja toisella sivulla olleista lasiseinistä. Näitä kaiuttimia olisi ehdottoman mielenkiintoista päästä kuuntelemaan kunnollisissa tiloissa.

Amphion

Kotimainen Amphion on kulkenut jo pitkän polun, ja kehitys on edennyt positiiviseen suuntaan. Amphionilla on käytössä kaksi tilaa, yksi hotellihuone jossa soivat Argon 3X-jalustakaiuttimet, ja aulassa isommat 7LX-lattiakaiuttimet.

Argon-soundi on totutun kirkas, mutta rasittamaton ja puhdas – hyvä juttu. Joillakin ääninäytteillä kuuluu mielestäni kuitenkin hiukan nasaaliutta, johon huoneellakin voi olla oma vaikutuksensa.

Aulatilan lattiamalleja luukutetaan lähihuoneen esittelijän kuivahkon kommentin mukaan “elektronisella jumppamusiikilla”, melkoisen isolla äänenvoimakkuudella. Hyvältä kuulostaa – isolta, avoimelta, tarkalta sekä selkeällä mutta sopivan voimakkaalla bassolla varustettuna. Tästä kuulemastani ääninäytteestä on tietenkin turha sanoa miten kaiutin suoriutuu vähän vaativammasta musiikkimateriaalista. Potentiaalia silti selvästi on. Kaiuttimissa on erikoisuutena kylkibasson sijaan kaksi elementtiä takaseinässä.

Stars and Stripes

Stars and Stripes-setti on kerrassaan mainio. Transrotorin massiivinen levysoitin, Soulnoten vahvistimet sekä Horns Mummy-kaiuttimet loihtivat erinomaisen äänen kohtuullisen suurikokoiseen, hieman akustoituun huoneeseen. Dynamiikka on upea, lauluääni luonnollinen, selkeää ja voimakasta bassoa tulee hyvinkin oikea määrä. Ja rumpusetin pellit soivat kerrassaan upeasti. Kudos!

Hifiharrastajat

Hifiharrastajien huoneessa kuunneltavina on subwoofereilla ryyditetyt kaksitiekaiuttimet, joiden konstruktio on varsin jännä: alemmat taajuudet toistavan kuution päälle on viritetty vaakasuuntaisella torvella (tai miksi sitä kuuluukaan kutsua) varustettu elementti.

Huoneessa on jatkuvasti jonoa ovelle asti, ja vain kerran mahdun sisälle asti ottamaan hieman tyyppejä soundista. AC/DC:tä soitetaan todella lujaa, ja muuten meno on uskottava, mutta oma paikkani on varsin sivussa optimista ja siihen kitarasoundi on suorastaan korvia riipivä. Odottelen jonkin aikaa josko parempi paikka tulisi hollille, mutta kuuntelukaverukset vaihtelevat keskenään paikkoja joten päätän siirtyä muualle.

Kaupallinen Erkki sekä Tur-Pex

Mikäli en aivan väärin ymmärrä, yksi suuri huone on pyhitetty Turun Logomossa show roomiaan pitävälle ”Kaupalliselle Erkille” sekä esimerkiksi Avantgarden kaiuttimia ja Furutechin laajaa tuotevalikoimaa edustavalle Tur-Pexille.

Erkki on tuttu jo monilta muiltakin messuilta, kuten tietysti Logomossa pitämiltään omilta pienemmiltä tilaisuuksilta. Armoitettu showmies on kuin kotonaan yleisön parissa esitellessään laitteistoa sekä musiikkia. Ja sepä juuri – Erkillä sykkii suuri sydän juurikin musiikille, josta hän usein luennoi enemmän tai vähemmän lyhyesti.

Nyt laitetelineestä löytyy ymmärtääkseni Koran vahvistuspuolta, ja päällimmäisenä aivan upea AVM:n levysoitin. Kaiuttimina toimivat tällä kertaa maltillisen kokoiset Avantgardet, joihin en ole aiemmin törmännytkään. Johdotus luonnollisesti Furutechia, kuten myös viattoman näköinen mutta julmetun hintainen virranjakoblokki.

Huoneen laitteiston soundi oli mielestäni varsin toimiva, mutta en voi antaa varmempaa analyysia istumapaikastani johtuen. Huoneessa pidettiin myös jonkinlainen USB-tikkudemo, en harmillisesti sattunut itse olemaan tuona aikana paikalla.

Epilogi

Jälleen kerran oli havaittavissa, että laadukkaan äänentoiston messut puoltavat hyvin paikkaansa. Kiitokset kaikille näytteilleasettajille, järjestäjille sekä kävijöille. Mielenkiintoisia laitteistoja, parempia ja huonompia demobiisejä, alan vaikuttajia ja paljon messuvieraita. Voi olla että itseltäni on holtti lähtenyt hinnoittelun osalta, mutta nyt mielestäni esillä olleet laitteistot olivat suureksi osaksi ihan järjellisen hintaisia, överikalliita settejä ei kovin paljon ollut.

Vierailin messuilla nyt toista kertaa ystäväni kanssa, jolla ei ole aiemmin ollut juurikaan kosketuspintaa hifimaailmaan. Jo aiemmilla messuilla oli todella hienoa nähdä kuinka hän kiinnostui aiheesta, ja selvästi nautti päästessään kuuntelemaan erilaisia musiikkinäytteitä erilaisilla laitteistoilla. Ja selvästikin mielenkiinto on jatkunut, sillä hän vastasi kyselyyni näille messuille osastumisesta välittömästi myönteisesti.

Iso osa illasta kuluikin sitten taiteilijaystäväni maalatessa minusta muotokuvaa. Siinä samassa kuuntelimme jatkuvasti musiikkia – ja kyllä, tietokoneeseen liitetyistä muutaman kympin saippuapurkeista. Kontrasti aiemmin päivällä koettuun ei olisi voinut olla suurempi. Mutta tällä ei ollut oikeastaan minkäänlaista merkitystä; tärkeintä on kuitenkin itse musiikki, sen tuomat fiilikset, muistot, tilat ja yhdessä koetut asiat. Eivät tingeltangelit ja ryppyotsaiset analyysit.