Diabolus in HiFi

Menneen kesän loppupuolella päätimme tehdä vaimoni kanssa melkoisen muutoksen talomme alakerrassa. Siellä sijaitsee vaimoni kampaamo, sekä AV-tilani. AV-tila sijaitsi aiemmin isossa avoimessa tilassa, kampaamo taas 520×284 kokoisessa huoneessa. Päätimme vaihtaa tilat päittäin, tavoitteena isompi, valoisampi ja kirkkaampi kampaaamotila, lisäksi oma miesluolani mahdollistaisi kaiuttimilla kuuntelun myös päiväsaikaan, vaikka kampaamossa olisikin asiakkaita.

Tiedossa oli varsin hikinen urakka: seinien tapetointia, maalausta, kaikkien kalusteiden siirto, ja suurimpana urakkana entisen kampaaamohuoneen muuttaminen käyttökelpoiseksi AV-tilaksi.

AV-tilan seinät ovat muuten suurimmaksi osaksi harkkoa, mutta kampaamotilan suuntaan oleva seinä jossa on myös ovi, on gyproc-seinä. Suurin työ tehtiin siinä, että äänieristyksen vuoksi rakensimme tuon jo olemassa olevan gyproc-seinän lisäksi toisen seinän ”jatkoksi”, ja oveksi laitettiin ääntä parhaiten eristävä palo-ovi. Vanha ovi jätettiin paikalleen, laitoin vielä pari kierrosta eristettä oven reunojen ympärille. Uusi seinä toteutettiin Gyprocin metallisilla äänieristysrangoilla, sisään 10 cm kivivillaa ja vielä tietysti gyproc-levyt päälle.

Kun sain sivuseinät tapetoitua ja päätyseinät maalattua, roudasin tavarat sisään. Noin 800 LP-levyä, joista suurin osa Tenho-designin hyllyssä, useampi sata elokuvaa sekä kirjaa. Nämä kirja- ja elokuvahyllyt toimivat varmaan jo osaltaan diffusoivina elementteinä.

Ensimmäiset asiat ensin

Koskapa AV-tila sattuu sijaitsemaan teknisen tilan vieressä, vedettiin tilaan äänentoistolaitteita varten oma virtakaapeli omalla sulakkeella suoraan sähkötaulusta, käyttäen häiriösuojattua OLFLEX 110CY -kaapelia.

Tärkeimpiä asioita siihen, että ääni saadaan huoneessa toimimaan, on tietysti akustointi. Tilan lattia on laatoitettua betonia. Katossa ylimpänä on betoniset ontelolaatat, joista kolmisen senttiä alaslaskettuna on gyproc-levytys, jonka pinta on sellaista röpöläistä puhallettua matskua. Lattiat peitin ensimmäiseksi paksuilla matoilla, ja mitään kahvipöytiä tms. ei ole ääntä nojatuolin edessä heijastelemassa. Sivuseinille kaiutinten eteen sijoitin kotimaisen softenin mielestäni erittäinkin tyylikkäät akustointilevyt (2 kappaletta /puoli), ja niiden perään Thomanniltal tilatut styroksiset diffuusorit.

Bassopuoli olikin sitten tietysti haastavin ratkaistava. Ilman bassoansoja ääni oli melkoista kumua, ja bassot eivät ”sammuneet” vaan jäivät soimaan eikä niistä oikein saanut selvää.

Lähdin kokeilemaan, miten kotimaisen akustiikka.com:n Bassan -bassoansat toimivat. Ne ovat Akustiikka.com:n useamman vuoden kehittelyn tulos. Bassanit ovat kätevästi suorakaiteen muotoisia, noin 60x60x23 cm kokoisia laatikoita, joten ne on kohtuullisen helppo sijoittaa esimerkiksi kaiutinten taakse. Sinne niitä myös ensisijaisesti suositellaan. Painoa Bassaneille on kertynyt reilusti, 16,4 kiloa. Ja onhan se tietysti selvä, että bassotaajuuksien vaimentamiseen tarvitaan massaa. Bassaneiden sisällä kerrotaan käytettävän kotimaista ewonavillaa.

Bassaneita on kaksi mallia, Bassan 60:n vaimennuksen sanotaan alkavan jo 25 hertsistä alkaen, ja jatkuvan aina noin 250 hertsiin saakka. Tarjolla on myös toinen malli, Bassan 120, jonka vaimennus on suurimmillaan 70-150 hertsin alueella.

Bassanien viimeistely on virheetöntä, niiden kotelo on tehty mdf-levystä, väriksi voisi kuvailla satiinin valkoisen. Kotelon seinämistä toinen on rei’itetty, yleinen laatutuntuma on erinomainen sekä virheetön. Mitään saumoja, ruuveja, tappeja tms. ei ole näkyvissä.

Aloitan testin sijoittamalla bassanit kaiutinten eteen, seinän myötäisesti sivuseinille. Basson rauhoittumisen voi havaita jo nyt, mutta optimaalinen paikkahan ei ole kyseessä, ajatellen vaikka jo pelkästään koteloiden tuomia heijastuksia.

Hikinen homma alkaa – oikeiden sijoitusten etsiminen

Aloitan tositoimet, raahaan kaiuttimet pois edestä ja käyn melkoisen rumban johtojen kanssa, jotta Bassaneille löytyy luonteva paikka kaiutinten takaa. Viimein homma on suoritettu, ja ensimmäisten kuuntelusuoritusten aika. Bassopuoli paranee, mutta ei ole vielä kuosissa. Tietyt taajuudet korostuvat, jotkut taas tuntuvat jäävän vähän vaimeiksi.

Oikeiden sijoitusten hakeminen kaiuttimille ja kuuntelutuolille on valtava duuni. Siirrän kaiuttimia eteen ja taakse, haen myös samalla oikeaa paikkaa nojatuolille. Monta kertaa käy niin, että jonkun biisin kohdalla homma toimii, mutta sitten joidenkin toisten kanssa mennään metsään.

Mielessä käy myös ajatus, pitäisikö muuta akustointia vielä lisätä. Muistan, että kivivillaa on jäänyt ylimääräiseksi, ja teen niistä kaksi listoilla ja kankaalla ympäröityä ”patjaa”. Kokeilen näiden sijoittelua kaiuttimien sivuille ja taakse, Bassaneiden päälle. Jälkimmäinen ratkaisu kuulostaa paremmalta, ja jää voimaan. Eli patjat ovat takaseinällä pystyssä Bassaneiden yläpuolella. Toisaalta diskanttipuoli voisi olla selkeämpikin.

Tässä vaiheessa voin kuunnella jo suunnilleen mitä vain musiikkia, ja homma alkaa pysyä kohtuullisesti kasassa. Bassossa on seurattavuutta, ja jytyäkin riittää raskaammassa musiikissa ilman että soundi menee puuroksi. Tilanne on kuitenkin hyvin herkkä; kuuntelupaikan pitää olla hyvinkin lähellä oikeaa, jotta homma toimii. En tiedä onko tämä kiinni huonemoodeista vai mistä, mutta tosiaan tuntikausia jatkuneella siirtelyllä ja paikkojen haulla olen löytänyt sijoituksen jonka kanssa voin elää.

Olen tässä vaiheessa keskittynyt lähinnä bassopuoleen, sillä siinä suurimmat ongelmat ovat olleet. Keskialue toimii mielestäni sopivan mallikkaasti, mutta diskantissa on hieman tekemistä. Olen hankkinut kaiuttimeni, System Audio Explorer Masterit, jo kauan sitten, ja olen niihin edelleen tyytyväinen. Niistä välittyy elämänmakuinen äänikuva, potku ei lopu kesken ja tarvittaessa niiden kanssa voi kuunnella melko suurillakin äänenvoimakkuuksilla ilman ongelmia.

Finaali?

No mikä on sitten lopputulos: ollaanko finaalissa? Tähän voi sanoa ytimekkäästi, että säätö tulee vielä jatkumaan, jossain vaiheessa. Kuten jo kerroinkin, bassopuoli on kohtuullisen hyvässä kuosissa, mutta huomaan siellä olevan vielä korostuksia jotka joissakin tapauksissa pomppaavat esille. Ei niin että kuuntelu olisi epämiellyttävää, vaan sen verran että jotain voisi tehdä. Tietäisipä vain mitä, sillä ideat alkavat jo loppumaan, mitään kovin massiivisia vaimentimia ei tänne enää mahdu.

Ehkäpä nyt on kuitenkin aika jonkin aikaa olla kuitenkin tyytyväinen nyt saavutettuun lopputulokseen, ja jatkaa säätöä sitten joskus myöhemmin.

Mutta eihän se tietenkään siihen jäänyt!

Säätö jatkuu

Muutaman päivän jälkeen aloitin taas säätämisen. Basson turhan korkea taso tietyillä taajuuksilla ei kuulu läheskään joka biisillä, mutta esimerkiksi Within Temptationin alkupään tuotannon loistava Restless ei toimi sitten ollenkaan.

Lataan kännykkään Frequency generator -ohjelman, jolla voin toistaa tiettyjä taajuuksia äänentoistolaitteistoni kautta. Välillä 50-60 hz kuuluu varsinkin huoneen takakulmissa melkoinen pörinä.

Onneksi Bassaneiden suunnittelija on tuonut minulle vielä ”ylimääräisen” yksikön. Sijoitan sen takaseinän nurkkaan, ja nyt tilanne muuttuu vielä entistä paremmaksi.

Teen lisäksi useammankin tempun. Ensiksikin roudaan vanhasta tilasta yli jääneen sohvan kohtuullisen painavat sisukset huoneeseen, ja tungen niistä puolet toiseen takanurkkaan. Sitten teen ylijääneestä kivivillasta ja puumatskusta vielä yhden 60*40*25 cm kuution, jonka laitan toiseen takanurkkaan yhden sohvasta ylijääneen tyynyn kanssa. Bassanin ja näiden pömpeleiden lisäyksellä tilanne siis parani vielä selvästi. Näiden omien kötöstysten vaikutus ei välttämättä ole suuren suuri kuitenkaan.

Erinomaisen hyvä idea oli ottaa ”patjat” pois kaiutinten takaa, ja sijoittaa ne kirjahyllyn sekä levyhyllyn eteen, estämään niistä tulevat heijastukset. Nyt diskantti lähti toimimaan paremmin kuin aiemmin.

Mutta vieläkään ei se 50-60 hz kumu täysin helpottunut. Viimein keksin siihenkin ratkaisun: kaiuttimia hiukan ulospäin etuseinästä, ja Bassanit myös, niin että niiden ja etuseinän väliin jää noin kymmenen sentin mittainen väli. Sinne hävisi ylimääräinen basson kumu vaikkapa jo aiemmin mainitsemassani Within Temptationin biisissä. Sama vaikutus Opethin Windowpanessa sekä Ornen Temple of the Wormissa.

Edellä mainitussa pitää ottaa huomioon, että toki olin jo aiemmin kaiuttimia siirrellyt eteen ja taakse, ilman sen suurempaa vaikutusta. Mutta nimenomaan Bassanien siirto eteenpäin toi kliimaksin.

Jospa nyt viimein voin olla jonkin aikaa rauhassa säätämiseltä!

Laitan vielä tähän alle suuren osan biiseistä, millä tätä huoneen sointia on laitettu kuntoon.

Bändi:

Levy:

Biisi:

Koinonia

Frontline

Chuncho

Within Temptation

Enter

Restless

Opeth

Damnation

Koko levy

Manfred Mann’s Earth Band

Solar Fire

Koko levy

Metallica

Black Album

Sad But True

Magnet

Wicker Man Soundtrack

Willow’s Song

Therion

Lukuisia biisejä: Summernight City, Rise of Sodom and Gomorrah, Seven Secrets of the Sphinx, Blood of Kingu…

Suicide Commando

Implements of Hell

God is in the Rain

Faun

Pagan

Galdra

Faun

Best of

Federkleid

Tom Waits

Blood Money

Misery is the River of the World

Tom Waits

Foreign Affairs

Barber Shop

Dream Theater

Mirror

Lie

The Alan Parsons Project

Eye in the Sky

Eye in the Sky

Led Zeppelin

II

Eka puoli

Queensryche

Promised Land

Lähes koko levy

Santana

Moonflower

She’s not there

Santana

Abraxas

Black Magic Woman

Deep Purple

Purpendicular

Sometimes I feel Like Screaming

Orne

The Tree of Life

The Temple of the Worm

Noitalinna huraa!

Riittäähän noita linnassa

Peräseinäjoen teräsmies

Black Sabbath

Mob Rules

Voodoo

The Pogues

Rum, Sodomy and Lash

Dirty Old Town

Bruce Dickinson

Tyranny of Souls

Navigate the Seas of the Sun

CMX

Aura

Ruoste

Opium Warlords

Taste My Sword of Understanding

The God in Ruins

Blutengel

Damokles

Damokles

Hypocrisy

Virus

Let the Knife Do the Talking

Hypocrisy

Worship

Chemical Whore

Judas Priest

Hero, Hero

Eka levy

Iced Earth

Incorruptible

Seven Headed Whore

Perfume Genius

Ugly Season

Teeth

Nancy Sinatra & Lee Marvin

Some Velvet Morning

Curtis Mayfield

Pusherman

Live in New York

WAR

Why Can’t We Be Friends

Lowrider

Kauko Röyhkä & Narttu

Onnenpäivä

Koko levy

Billy Idol

Bitter Taste EP

Bitter Taste

…ja olihan niitä muitakin…