Collaron levysoitinmatto on äärimmäisen mielenkiintoinen tapaus. Siinä missä muut valmistajat luottavat huopaan, kumiin, korkkiin, nahkaan tai edellisten sekoituksiin, Collaron matto on tehty sandwitch -rakenteella käyttäen sekä huopaa ett kudottua kangasta. Valmistaja kertoo tuotteen kehityksen kestäneen useamman vuoden, ja sopivan lähes kaikkiin levysoittimiin. Se on ainakin huhujen mukaan rakennettu Linn -levysoitinta käyttäen ja sen pitäisi sopia siihen erinomaisen hyvin. Mitenkään erityisen edullinen ei Collaron matto ole, hintaa sillä on briteissä 99 puntaa eli postikulujen kanssa sen hinnaksi muodostuu reilut sata euroa, kun monet kilpailevat matot saa kaupasta ainakin puolet halvemmalla.

Maton väriksi on valittu punainen, ja se on hitusen ohuempi kuin mitä Linnin oma huopamatto. Ero paksuudessa on kuitenkin niin pieni, että en lähtenyt VTA:ta säätämään. Mattoon on painettu valkoisella värillä Collaron logo, ja maton sanotaan toimivan yhtä hyvin molemmin puolin.

Aluksi suhtautumiseni Collaron mattoon oli hieman skeptinen. Olin aiemmin kokeillut Linnin alkuperäisen huopamaton tilalle erään toisen valmistajan korkkimattoa, mutta tuossa tapauksessa originaali matto vei voiton äänenlaadussa. Collarosta kiinnostuin, kun luin siitä ylistäviä kommentteja eräällä Linn -keskustelualueella Facebookissa.
Mutta jätetään esipuheet sikseen ja lähdetään kokeilemaan omin käsin ja korvin, millainen vaikutus matolla on musiikkiin. Ensimmäisenä testipenkkiin laitetaan Metallican thrash-jyrä And Justice for All, ja tästä painoksena tuorein, uudelleen masteroitu versio.

Levyn soundimaailma on minulle läpikotaisin tuttu, olen tuota levyä kuunnellut julkaisusta lähtien lukemattomat kerrat. Jopa niin että oma alkuperäisversio on siinä kunnossa että levyt tipahtavat levypusseista ulos rikkinäisten saumojen takia jos ei ole varovainen.

Ensimmäinen kuuntelu oli pudottaa minut perseelleni; nyt homma jyrää ja rokkaa paljon aiempaa paremmin. Bassarit jytisevät voimakkaammin ja niissä on omituisesti enemmän ”ilmaa” mukana, kitarat ovat selkeämmät ja enemmän framilla. Musiikki myös toistuu rytmisemmin. Mainio aloitus siis, mutta jotta ei jäädä yhden levyn varaan niin kaivetaan levyhyllyä enemmän.

Kate Bushin The Kick Inside on klassikkoalbumi, jolta löytyy se kuuluista biisi, Wuthering Heights. Levyllä on hyvä soundimaailma, tämä on mielestäni lätty jota voitaisiin ihan hyvin pyöritellä vaikkapa hifimessuilla niiden ainaisten ”nainen, voihkinta ja mikrofoni” -biisien sijaan. Collaron matolla Kate Bush leviää ulos kaiuttimien ja kuuntelijan välisestä kolmiosta, diskantit suorastaan elävät ja Katen laulu on silkkaa hunajaa. Myös dynamiikka tuntuu voittavan soittimen perusmaton.

Sitten on aika hieman harvinaisemman testikiekon: The Sheffield Drum Record. Levyn toisella puolen taituroi Jim Keltner, toisella taas Ron Tutt. Levy on varsin hyvä testaamaan esimerrkiksi dynamiikkaa, jota tietysti hyvin äänitetyissä rummuissa piisaa. Ja toki niin ala- kuin yläpäänkin suorituskykyä voi tällä levyllä testata. Collaro Audion matolla läsnäolon tuntu on suorastaan huikea. Tuntuu melkeinpä siltä kuin rumpusetti olisi kuuntelutilassani. Bassorummulla on enemmän auktoriteettia kuin normimatolla, ja lautaset soivat kirkkaasti ja pitkään. Tomien sointi on jykevä.

Midnight Oilin legendaarisen Beds Are Burning -biisin hyvin framilla oleva basso kouraisee nyt hieman syvemmältä kuin vakiomatolla. Läsnäolon tuntu on jälleen voimakas, ja musiikki levittäytyy hienosti kaiuttimien ulkopuolelle.

Kuten ylläolevasta käy ilmi, uskallan suositella mattoa kenelle tahansa Linn -levysoittimen omistajalle. Sitä en osaa sanoa, onko vaikutus sama muilla soittimilla. Reippaat 100 € on paljon levymatosta, mutta toisaalta saataviin parannuksiin verrattuna hinta ei ole kovinkaan suuri.