Blutengel – Damokles

Blutengel on ollut jo vuosia saksalaisen sähköisen goottimusiikin sanantuoja. Ja Blutengelin gootti koostuu nimenomaan elektronisista instrumenteista sillä esimerkiksi kitaraa ei ole lainkaan mukana. Oma suhtautumiseni Blutengeliin on ollut tähän asti hieman kaksijakoinen: bändin jokaisella levyllä on ollut kyllä yksi-kaksi välittömästi päähän jäävää hittibiisiä, mutta muuten biisit ovat usein olleet hieman mielikuvituksettomia, harmaaksi massaksi muodostuvia. Kuultuani ensimmäisen kerran Damoklesta olin hieman ymmälläni. Nimittäin en havainnut levyllä yhtään ”pikahittiä”. Muutenkaan en oikein osannut muodostaa kuvaa siitä millainen levy on kyseessä. Mutta useampi, keskittyneempi kuuntelu oli palkitsevaa. Sillä Damokles on kokonaisuudessaan hieno levy, jonka lähes jokainen kappale lähentelee erinomaisuutta. Kappaleet ovat melodisia, sanoitukset … Jatka artikkeliin Blutengel – Damokles

Mana Mana – Totuus palaa

Mana Mana on suomen kovin kulttibändi. Joensuusta kotoisin oleva ryhmä alkuperäisellä kokoonpanolla aikaiseksi yhden täyspitkän LP:n sekä muutaman singlen, 80-luvun ja 90-luvun taitteessa. Tämän jälkeen bändin vokalisti ja biisintekijä Jouni Mömmö onnistui viimein lopettamaan itsensä oman käden kautta. Tai toisaalta on parempi sanoa että Jouni kuoli hoitovirheeseen, hänet nimittäin laitettiin Paiholan mielisairaalassa lepositeisiin lääkkeiden yliannostuksen ja vatsahuuhtelun jälkeen. Lepositeissä ollessaan Jouni oksensi, ja loppujen tukehtui omaan oksennukseensa. Totuus palaa on mitä raskainta musiikkia. Voitaisiin puhua hevimusiikista mutta ei kuitenkaan; hevimusiikki kuulostaa kepeältä popilta Mana Manan jyrän jälkeen. Kitaroista vastuussa ollut Otra Romppanen kutoi kitarallaan vastaansanomattomia verkkoja ja valleja, soundeja ja … Jatka artikkeliin Mana Mana – Totuus palaa